Arktiset Bussit foorumi

Tervehdys!

Olen tässä ajatellut, että pitäisi laittaa uutta kameraa hankintaan. Kriteerinä ei muuta kuin hinta alle noin 600 euroa ja että soveltuisi hyvin bussien kuvaamiseen (vastavalo, liikkuva kohde, pimeämmätkin kuvausolosuhteet yms.) plus sitten sellaiseen perushuttuun, mihin sopii nyt lähes kamera kuin kamera eli paino tuossa bussikuvaamisessa. Nykyisellä kameralla on vaikea saada teräviä kuvia liikkuvista autoista, sellaisiakin teräviä otoksia on täällä nähty hurumykke, eli millä kameroille te taiturit niitä otatte?

Niin asiaan: Mitä pitää olla kemerassa ominaisuuksien saralla, että se soveltuu bussikuvaukseen.

Ensin tulisi miettiä, että riittääkö zoomdigikamera esim Fujin FinePix vai täytyykö olla järjestelmäkamera. Hämäräkuvauksia varten objektiivin tulisi olla riittävän valovoimainen ja kuvavakaimella varustettu (vakain voi olla myös kamerassa). Jalustakierre kamerassa suotava. Kompaktikameran objektiivin polttoväli oltava niin laaja jotta sillä saa viistoista metrisestä autosta kuvan läheltäkin. Liikkuvaa kohdetta kuvatessa olisi kamerassa hyvä olla jatkuva tarkennus mahdollisuus. Vastavalosuoja kannattaa hankkia. Kameralaukku on myös hyvä sijoitus, sillä nykyiset digikamerat ovat herkkiä särkymään tärähdyksistä.

Vuoden 2009 helmikuusta alkaen
- Canon EOS 450D runko
- Canon EF-S 17-85mm f/4-5.6 IS USM
- Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS "kittilinssi", ostin paremman ollessa huollossa maaliskuussa 2010, käytin päivän enkä tykännyt. Hidas, äänekäs eikä pääse riittäville etäisyyksille.
Mukava runko, hakusessa olisi vielä parempaa optiikkaa, erityisesti EF 70-200mm f/4 L USM ilman vakaajaa siis. Rungossa miinuksena lähinnä kohinan määrä ISO1600:lla.

Vuoden 2003 helmikuusta alkaen
- Canon Powershot G2, hankittu muutama viikko ennen korvaajamallin G3:n tuloa myyntiin. Ennen ostopäätöstä olin käyttäny kuukauden ajan G1-mallia.
Mukava kamera silloin kun toimil. 2005 kääntyvä näyttö ei enää toiminut kunnolla hajoten lopullisesti 2006 (joten tähtäykset tehtävä perinteisellä etsimellä eikä kuvista voinut tietää, onnistuiko vai ei). 2005 aikana myös optiikka "väsyi", zoom jäi jumiin, tarkennus toimi satunnaisesti (piti ottaa useita kuvia samasta kohteesta eri polttoväleillä). 2008 kamera kävi asfaltissa ja silloin jo huonontunut toimintavarmuus muuttui todella huonoksi. Zoomia vähänkin liikaa ja kamera sammui, tai vaihtoehtoisesti jäi jumiin, ongelma korjaantui irroittamalla akun... kokonaissaldona 28500 kuvaa, joista ensimmäisen vuoden aikana noin 9000

Vaan mitä voisi suositella? Tarve sen ratkaisee. Isokokoinen pokkari voi olla moneen tilanteeseen hyvä kompromissi ja kulkee helpommin mukana. Megapiksetlit kertovat lähinnä siitä, että samanlainen kuva toisella kameralla otettuna vie enemmän tilaa, laadun ratkaisee ihan muut seikat. Säätöjä on hyvä olla, niin herkkyyden, suljinajan ja aukonkin suhteen.

Jos kamera on kestännä 29000 valotusta niin ee se ihan heekommasta piästä oo, jotkut kun valittavat Kunigaskuluttajassa, että kamera hyytyy jo 16000:sa. Tuo akun irrotus viittaes siihen, että akku on loppuun ajettu. Bussikuvauksessa akku joutuu koville varsinkin kylämänä vuodenaikana.

Oma kamerahistoriani:

Ensimmäinen kamerani - elettiin talvea 2005 - oli Sony. Se oli osittain lainakamera, mutta sillä sai aikaan varsin mukavaa jälkeä. Tuolloin en kylläkään tiennyt digikameroista paljoakaan mitään, joten hölmöyksissäni tuli otettua jos jonkinmoinen määrä postikorttikokoisia kuvia. Oppia ikä kaikki. Myöhemmin tämä Sony päätyi isoveljeni haltuun ja ehkäpä juuri tästä syystä minulla ei ole mitään tietoa sen olinpaikasta

Sonysta seuraava, ensimmäinen aivan ikioma kamerani oli Canonin Powershot. Mallia en muista juuri nyt, mutta olennaista on että se oli varsin heikkolaatuinen vehje, joka ei pärjännyt Sonylle alkuunkaan. Kyllästyin sen surkeahkoon jälkeen puolentoista vuoden käytön jälkeen, heti kun rahatilanteeni oli hieman kohentunut.

Vuodenvaihteessa 2006/07 siirryin pokkariaikaan hankkimalla Ixus 65:n. Tästä mallista tykkäsin sen suht nopeiden toimintojen ja ison näytön vuoksi. Ja saihan sillä aikaan ihan mukavanlaatuista jälkeäkin.

Reilun vuoden käytön jälkeen toiveissa oli kuitenkin jo hieman tehokkaamman kameran saaminen. Tein kuitenkin virheen hankkiessani keväällä 2008 Ixus 85 IS:n. Vaikka sillä saikin isompia kuvia kuin edellisellä kamerallani, ei kuvien laadussa ollut oikeastaan mitään eroa. Esim. vastavalossa tällä laitteella kuvista tuli varsin sumuisia, mikä erityisesti ärsytti. Jossain mielessä siis tuo 65 jopa päihitti tämän uudemman pokkarimallin. Toisaalta taas Ixus 85 IS tuki SDHC:tä joten siihen sai isomman muistikortin.

Maaliskuussa 2010 ostin sitten nykyisen kamerani, mallia PowerShot SX200 IS. Tästä laitteesta pidän kyllä, onhan siinä tehokkaampi zoomi ja jälkeäkin luonnehtisin perussiistiksi. Ihan minun tarpeisiin ja käyttövolyymiin sopiva apparaatti. Tällä mennäänkin eteenpäin sitten useampi vuosi, tai ainakin tarkoitus olisi. Kerran kamera jo syleili asfalttia, saaden pienen lommon. Mutta onneksi toimi moitteettomasti tämän jälkeenkin. Syytänkin tästä onnettomuudesta Clas Ohlsonilta ostettua kaularemmiä, joka oli yllättävän heppoisesti valmistettu.

Jos haluaa liikkuvasta kohteesta terävän kuvan, avainsana on manuaali/puoli-automaatti -säädöt, jotka löytyvät jokaisesta järjestelmäkamerasta ja paremmista pokkareista. Näiden avulla on hyvä opetella ISO/aika/aukko -kolmio, joka siis määrää kuvan valotuksen. Joten, ne täysautomaatit tai maisema. yms. kuvaustilat voi unohtaa jos haluaa liikkuvasta kohteesta terävän kuvan, kun kamera ei voi tietää halutako kuvaan ns. "bokehia", pysäyttää liikkeen, liike-epäterävyyttä taikka pitkän terävyysalueen. Sanotaan lyhyesti näin, jotta suljinaika määrää sen, miten se liike siihen pysähtyy. Suljinaika siis määrää sen, kauanko kamera ottaa kuvaa, ja mitä pidempi suljinaika sen enemmän kennolle pääsee valoa. Toinen vaihtoehto on toki se, että seuraa sitä liikettä kameralla, jolloin tausta piirtyy epäterävänä mutta itse kohde terävänä, tämä on hankalempaa mutta ei tarvitse käyttää niin lyhyitä suljinakoja ja saa kuvaan vauhdin tunnun.

No, kuvaamisen perusteet opettelet varmaankin kun kameran hankit, en jaksa niistä puhua sen enempää. Mutta, bussikuvauksessahan kuvataan aika paljolti liikkuvaa kohdetta, ja kun muistetaan Suomen synkkä syksy, on järjestelmäkamera melkeinpä ehdoton. Pokkarilla ei yksinkertaisesti pysty nostamaan herkkyyttä tarpeeksi korkealle, vaan kohina alkaa vaivata jo ISO 200:lla, 400:lla vielä selvemmin. Pokkari on myös hidas, joten se ei senkään takia niin sovellu liikkuvan kohteen kuvaukseen (hidas tarkennus, laukaisuviive, hidas zoomaus). Joten minä suosittelen sitä järjestelmäkameraa, nyt omistat pokkarin jonka sitten jätät taskuun kameraksi, joka kulkee "aina" mukana. Vaikka pokkarikamera näyttäisikin järjestelmältä, ei se ole tavallista pokkaria monestikaan yhtään parempi, mielestäni näissä ns. "bridge"-kameroissa yhdistetään järkkärin ja pokkarin huonot puolet, eli se on iso, sen kuvanlaatu ei ole älyttömän hyvä, ja samat vaivat kuten hidas tarkennus ja laukaisuviive vaivaavat näitäkin, no ehkä kalliimmissa bridgeissä nämä ovat jo paremmin kurissa (joista löytyy myös manuaalinen zuumaus, pokkarien heikkoja puolia myös tuo moottorizoom). Ja sitten nämä kalliimmat maksavat jo sen mitä järkkärikin kustantaa...

Unohda markkinamiesten lausunnot

Eli unohda markkinamiesten hömpötykset, esimerkiksi zoomi-kerroin ja megapikselit. Zoomi-kerroin ei tarkoita sitä, että mitä isompi sen paremmat kuvat, vaan lyhimman ja pisimmän polttovälin suhdetta. Joten se ei kerro sitäkään kuinka ns. "kauas" objektiivilla/kameralla pääsee, sen määrä polttoväli. Esimerkiksi on olemassa järkkäreihin näitä megazuumeja 18-200mm joissa zuumikerroin vähän päälle 11x. Sitten on myös olemassa kiinteäpolttovälisiä objektiiveja, joissa ei siis voi zuumata. Polttoväli esimerkiksi 400mm. Zoomi-kerroin on 0. Mutta tämmöinen 400mm kuitenkin rajaa puolet vastaavalla kameralla kuvatusta 200mm:n kuvasta. Ihmeellistä eikö olekin... Megapikselit kertovat kuvan koon, ja eiköhän kaikissa nykyisissä järkkäreissä ja muutaman vuoden vanhoissakin niitä ole tarpeeksi... Tuskin kumminkaan kuvilla tapetoit kotisi seinät?

Mitä sitten tarvitsee?

Valovoima, nopea tarkennus ja monesti myös hyvät korkeat ISO-arvot, mutta kaikisa järkkäreissä tämä puoli kyllä hoidossa (korkeat ISO:t). Valovoima riippuu objektiivista, esim. 28-75mm f/2.8 -objektiivin valovoima on 2.8, kaksi aukkoa parempi kuin esimerkiksi 18-55mm f/3.5-5.6 -objektiivissa telepäässä (polttovälin lopussa, vaihtuva valovoima tuossa). Jos siis kuvaat ensin mainitulla objektiivilla aukolla 2.8 ja suljinajalla 1/320 etkä vaihda ISO-arvoa, tuolla toisella objektiivillä aukolla 5.6 suljinajaksi tulee 1/80, eikä sillä bussia pysäytetä liikkeessä. Toki voi iso-arvoja säätää, mutta joskus tulee raja vastaan. Jos kuvaat moottoritiellä/nopeaa kohdetta, niin sitten tuo nopea tarkennus on tärkeää, mutta muuten kyllä pärjää ihan perusobjektiivilla, aina se pokkarin voittaa. Kameran runkokin vaikuttaa tähän.

Kameran valinta

Budejtti on siis 600€, jolla saa aivan hyvää tavaraa, mutta mielummiin käytettynä kuin uutena, kunhan on tarkkana ostaessa. Ai miksikö ei uutta? Ei sen uuden halpis-järkkärin kuvanlaatu ole muutamaa vuotta vanhempaa ns. semi-pro järkkäriä parempaa, pikemminkin toisinpäin ja onhan näissä hieman parempi ergonomiakin. Huolehdi vaan, että kamera ei ole aivan puhki lauottu, tämä riippuukin sitten aivan kameran mallista. Mutta mielummin hyvä objektiivi ja surkea runko kuin toisinpäin, eli panostaisin enemmän siihen objektiiviin. En tiedä, millaisiin polttoväleihin olet tottunut pokkarillasi, mutta tuskin sen telepää aivan kauhean kauas yltää. Joku semmoinen parempi peruszuumi on aivan kelvollinen, esimerkiksi Sigman 17-70 f/2.8-4.5. Sigmoissa voi olla jotain tarkennusongelmia, mutta ne saa korjattua (eikä ensimmäinen kerta taida maksaa mitään).

Kameran merkillä ei niinkään ole merkitystä, kaikilla saa hyviä kuvia. Käy kaupassa katsomassa miten ne rungot sopii käsiin ja ota kuvia; katso mikä tuntuu mieluisimmalta.

Sitten tosiaan se laukku/reppu on aika ehdoton. Mielummin vähän tulevaisuuden varaa, että miettii mitä ehkä joskus olisi ostamassa eikä sitten osta sitä pienintä johon mahtuu nipin napin nykyinen kalusto.

Ehdotuksia

Canon

Käytetty Canon EOS 30D ja Käytetty Sigma 17-70 f/2.8-4.5 345€+245€=590€

Nikon

Käytetty Nikon D200 ja Käytetty Nikkor 18-70 f/3.5-4.5 495+195=680 (menee vähän yli, vaan lie noissa tinkimisvaraakin). Ja sitten jos runko hintava, niin tälläkin pärjää: Käytetty Nikon D80 335€.

Linkkejä

Rajalan käytetyt

Dpreview, testejä

Objektiiveista käyttäjäkokemuksia

Testejä objektiiveista

Testejä vähän kaikesta

(johan tuli pitkä teksti, no, ei kai se nyt niin vakavaa ole)

Ei ole lainkaan liian pitkä kun on täyttä asiaa. Kiitoksia kaikille vinkeistä ja neuvoista, tuo Rajalan putiikki vaikuttaa ihan ammattimaiselta liikkeeltä ja erityisesti nuo vaihtolaitteet houkuttelevilta vaihtoehdoilta uudesta pyydettäviin hintoihin verrattuna.

Juu, kannattaa noista vaihtolaitteista kysyä tosiaan paljonko sulkimella on räpätty. Esimerkiksi 100 000 on paljon oikeastaan kaikissa, joku 30 000 vähän paremmassa kamerassa (30D, D200 yms)kuin siinä halvimmassa mallissa ei ole niin kauhean paha, mutta aikansa halvimmissa tuokin on paljon. Kannattaa myyjiltäkin kysellä onko se sitten niin paljon lauottu, eiköhän he ole aivan asiansa omaavia heppuja, tuskin silmään kusevat asiakkaita, en jaksa uskoa että rajalassa tämmöistä harrastettaisiin. Mutta jos laite ei ole aivan ikivanha, kyllä taitaa kameranvalmistajat pitää siitä huolen, että jos se suljin rämähtää ennen aikojaan niin ei siitä sitten tarvitse mitään maksaa vaikka takuu olisikin ummessa. Ja rajalahan antaa noille vaihtolaitteille jonkinmoisen takuun.